Muutamia perusasioita pienoisrautatieharrastuksesta

Minkä kokoinen juna ja rata?

Tehdasvalmisteisia pienoisrautateitä on Suomessa kaupoissa käytännössä kahta kokoa: Yleisin ja eniten vaihtoehtoja tarjoava on ns. H0 ("hoo-nolla") koko, jonka mittakaava esikuvaansa nähden on 1:87. Malliradan raideleveys on 16,5 mm. Järvenpään seurakunnan pienoisrautatiekerhon iso rata on juuri tässä koossa.

Kotikäyttöön ehkä sopivin vaihtoehto on ns. TT (TableTop), jonka mittakaava on 1:120 ja raideleveys 12 mm. Veturit ja vaunut ovat pienempiä kuin H0-koon vastaavat, mutta käsittely on mukavaa ja yksityiskohdat ovat vielä hyvin näkyvissä.  TT on mukava kompromissi H0:n ja N:n välissä. Suurin valmistaja tällä hetkellä on saksalainen Tillig. Saksalaiset valtamerkit (Roco, Piko) ovat ottaneet TT-koon tuotteita valmistusohjelmaansa.

Suraavaksi pienempi koko on ns. N (nine eli 9), jonka mittakaava on 1:160. Raideleveys on nimensä mukaisesti 9 mm. Kuten suhdeluvuista voi päätellä on N-rata H0:aan verrattuna puolet pienempi kooltaan. Näin siis myös vaunut ja kiskot, rakennukset jne. ovat paljon pienempiä kuin H0-koon vastaavat. Pienestä koosta johtuen tavaroiden käsittely on hieman haastavaa. Pienille junailijoille N-koko on kyllä liian pieni. Hinnaltaan edellä mainitut vaihtoehdot eivät juuri eroa.

Aloituspakkausten soikioradan koot H0-, TT ja N-koossa ovat tyypillisesti noin 76 x 112 cm (Märklin H0), 70 x 85 cm (Tillig TT) ja 45 x 85 cm (Fleischmann N). Aloituspakkaus sisältää tavallisimmin vain soikioradan ja ehkä yhden vaihteen. Jotta harrastukseen tulisi heti alusta pitäen enemmän vaihtelumahdollisuuksia, kannattaa saman tien hankkia kaksi tai kolme vaihdetta ja muutamia suoria ja kaarevia kiskoja. Näin voidaan rataan rakentaa asema, jossa on sivuutusraide sekä sivuraide 'varastoalueelle'.

Mitä merkkiä junaradan pitäisi olla?

Hyviä ja kestäviä on merkkejä useita. Tunnetuimmat eurooppalaiset valmistajat ovat Märklin, Tillig, Fleischmann, Piko ja Roco. Halvimmat aloituspakkaukset ovat ns. analogisia ts. veturin sähkömoottoria ohjataan 12 V tasavirtaa antavalla muuntajalla.

Märklin-radat poikkeavat rakenteeltaan muista valmistajista siten, että radassa on myös "kolmas kisko" pieninä nystyinä varsinaisten kiskojen välissä. Märklin-vetureissa on tätä varten pyörien välissä metallinen laahain, jonka kautta sähkö viedään veturin moottoriin. Märklin'in molemmat varsinaiset kiskot toimivat sitten sähkön paluujohtona. Märklin-järjestelmä on virransyötön suhteen ehkä hieman vähemmän arka lialle ja pölylle kuin vastaava kaksikiskojärjestelmän mukainen rata. Makuasia sitten on miten paljon nystyt häiritsevät radan visuaalista ilmettä. TRIX on Märklinin ”kaksikisko”-versio, ts. kiskot ovat samannäköisiä kuin Märklin mutta ilman nystyjä.

2000-luvulla on myös pienoisrautatiemaailma siirtynyt digitaaliaikakauteen. Digitaaliohjaus avaa aivan uusia mahdollisuuksia. Veturin lähtökiihdytys ja vastaavasti jarrutus saadaan vastaamaan esikuvaansa. Valot voidaan kytkeä päälle ja pois ja valot toimivat vaikka juna seisoo paikallaan. Veturissä on esikuvan mukaiset äänet ym. Digitaaliohjauksella (DCC, Digital Command Control) toimiva rata rakennetaan yleensä yhtenäiseksi virtapiiriksi. Digitaaliradan vetureissa on pienet dekooderit eli 'vastaanottimet', jotka ottavat vastaan kiskoja pitkin tulevia komentoja. Näin junat (veturit) voivat kulkea kuten esikuvansakin – toisistaan riippumattomasti. Digitaalijärjestelmässä junien ajaminen vaatii tarkkaavaisuutta, koska useamman junan liikkuessa samanaikaisesti peräänajot ja jopa yhteentörmäykset ovat mahdollisia. Digitaaliohjausta voi käyttää myös vaihteiden, opastimien jne kauko-ohjaukseen.

Minkä ikäisenä voi aloittaa 'junailut'?

Koska kunnollinen (Roco, Fleischmann, Tillig, Piko, Märklin) aloituspakkauskin maksaa jo jonkin verran rahaa - noin 120-200 €, niin on syytä miettiä ovatko käden taidot jo kehittyneet pienoisjunien hallintaan. Käytännössä alin ikä, jolloin lapsi osaa jo itsekin jotakin tehdä ja ymmärtää miten junat kulkevat, on noin 9-10 vuotta. Tätä nuorempien kanssa on aikuisen oltava touhussa mukana ja seurattava ettei 'koko juttu' mene roskiskuntoon.

Mitä voi tehdä itse?

Pienoisrauteteitä voi harrastaa rakentamalla radan vaikkapa olohuoneen pöydälle ja laittamalla sitten junat liikkeelle oman mielikuvitusaikataulun mukaan. Elävämmäksi harrastus tulee kun rata tehdään kiinteälle alustalle ja radan ympärille rakennetaan pienoismaailma taloineen, tehtaineen, peltoi-neen, järvineen, metsineen jne. Maisemointia voi hyvin tehdä itse. Talot syntyvät joko valmiista rakennussarjoista tai sitten aivan omista raaka-aineista: pahvista, puurimoista jne. Maaston muotoja voi rakentaa styrox- ja Finfoam-paloja käyttäen. Pinnat muotoillaan paperimassalla tai kipsinauhalla. Maaleiksi kelpaavat lateksit. Innokkaimmat harrastajat rakentavat itse vaunuja ja jopa vetureita. Suomalaista kalustoa on valmiina hyvin vähän. Tällä hetkellä ainoa kaupasta ajovalmiina löytyvä suomalainen veturi on Roco:n valmistama VR:n sähköveturi SR2.

Junakerhon radat

Junakerholla on sekä kaksikisko- että Märklin-radat. Lisäksi kerholla on kapearaiteinen rata (H0e), jonka raideleveys on 9 mm vastaten esikuvansa 750 mm:n raideleveyttä.

Kerhon radat on rakennettu taipuisasta ns. fleksikiskosta, mikä tarkoittaa lähes metrin mittaisia taipuisia kiskoja. Fleksikiskon voi taivuttaa halutulle kaarresäteelle ja katkaista sopivan pituiseksi pienellä rautasahalla tai pienoissähköporaan kiinnitetyllä laikalla. Fleksi on aina kiinnitettävä alustaansa pienillä nauloilla tai liimaamalla. Jos rataa ei voida rakentaa pysyvälle alustalle, niin fleksin sijaan on käytettävä jäykkiä ns. palakiskoja. Aloituspakkausten kiskot ovat aina palakiskoja.
 
Kaksikiskojärjestelmän hyvä puoli on, että eri valmistajien tuotteita voi yhdistää ilman suurempia ongelmia. Junakerholla on esimerkiksi kiskomateriaalina sekä Fleischmann'in että Rocon fleksiä. Vaihteet ovat Rocolta ja Atlakselta. Vaihteiden kääntömoottoreina on Rocon ja Atlaksen omien moottoreiden lisäksi käytetty Peco'n ja Conrad'in moottoreita. Kirjavuutta siis on. Junakerhon kaksikiskorata ja veturit on muutettu perinteisestä 12V:n muuntajalla toimivasta tasavirtajärjestelmästä ns. DCC eli Digital Command Control -standardin mukaiseksi radaksi. Märklin-rata on myös digitalisoitu. Ajojärjestelmänä on Märklin-Digital tai vaihtoehtoisesti DCC ja myös perinteinen muuntaja-ajo.

Junakerhon veturikalusto

Junakerholla lähes kaikki veturit ovat Rocolta. Vanhimmat veturit ovat vuodelta 1986 ja toimivat edelleen erinomaisesti. Suuri osa vetureista alkujaan hankittu tasavirtakytkentäisinä ja ne on myöhemmin muutettu digitaaliajoon sopiviksi asentamalla niihin DCC-järjestelmän mukaiset dekooderit.
Nyt kaupassa olevissa uusissa vetureissa on käytännöllisesti katsoen kaikissa digitaalivalmius. Yleensä veturit myydään ilman dekooderia eli tavalliseen "12 V muuntaja" -ajoon sopivina. Dekooderin asennus jälkikäteen on suhteellisen helppoa eikä vaadi juottamista tms. erikoistoimenpiteitä. Tarvittaessa dekooderin asennus tehdään myös myyjäliikkeessä.

Mistä ostaa?

Pienoisrautatietarvikkeita ja kalustoa myyvät mm. Risteysasema, Pienoismallimarket ja Jokipii Tampereella, Hobby-Point ja Mallikauppa Helsingissä. Tukholmastä löytyy mm. MJ-Hobbyexperten. Saksaan matkaaja löytää suurimmista kaupungeista useita pienoisrautatiekauppoja. Monet kaupat myyvät myös postimyyntinä Suomeen. Esimerkkinä vaikkapa Schweickhart ja Conrad (osasto Modellbahn). Nettihuutokaupat (mm. Ebay.de - Kategorien - Modellbau) ovat myös mahdollisuus. Huutokaupoista ostettaessa ostajan tulee olla selvillä mitä on ostamassa - vaihto- ja palautusoikeutta ei yleensä ole. Tarjontaa esim Ebay.de:ssä on paljon, jopa uusiakin vetureita/vaunuja sekä tarvikkeita ja vielä kohtuuhintaan. Kysyvä ei tieltä eksy: Parasta (?) tietoa saa alan harrastajilta.

Mistä tietoa?

Internetistä löytyy myös suomalaisia rautatie- ja pienoisrautatieharrastajien keskustelupalstoja ja nettisivuja: sfnet.harrastus.rautatiet, veturitalli.fi, erityisesti N-skaalan harrastajille suunnattu N-Club-Finland ym. Englannin-, saksan- ja ruotsinkielistä infoa löytyy runsaasti hakusanoilla "model railway", "modellbahn", "modelljärnväg".